Teollisuusrakentajille

Rakennus vai laite?

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017 käsittelee nimensä mukaisesti rakennuksia. Teollisuuskohteissa arvioidaan usein, onko kyseessä laite vai rakennus. Oleellista on ymmärtää teollisuusrakennuksen tai laitteen toiminta kohteessa, jotta henkilöturvallisuus ja tuotantolaitoksen keskeytyksetön toiminta saadaan varmistettua ja mahdolliset omaisuusvahingot minimoitua käyttäen parhaita mahdollisia paloturvallisuussuunnitteluratkaisuja ja vieläpä kustannustehokkaasti.

Teollisuusrakennuksia ovat muun muassa eri polttoaineilla toimivat energiantuotantolaitokset ja niihin liittyvät sähkö-, turbiini-, varasto- ja muut tuotantorakennukset, ja prosessiteollisuuden laitokset kuten paperi- ja sellutehtaat, kemianteollisuuden laitokset, kaivos- ja metalliteollisuuden laitokset sekä biotuotetehtaat, ja myös valmistusteollisuuslaitokset kuten mekaanisen metsäteollisuuden laitokset. Teollisuuskohteita, jotka ovat lähempänä laitetta kuin rakennusta ovat kuljetin- ja putkisillat, pumppujen ja muiden laitteiden kevyet sääsuojat, siilot, muuntajat ja erilaiset konttiratkaisut. Jos tarkasteltava kohde käsitellään laitteena, tulee suunnittelussa huomioida muun muassa soveltuvien koneturvallisuus- ja sähköstandardien vaatimukset hankkeen suunnitteluperusteiden mukaisesti.

Pelastustiet ja sammutustoiminta

Pelastusteiden ja sammutustoiminnan suunnittelussa tulee huomioida tehdasalueilla ja tuotanto- ja varastorakennuksissa tuotantotoiminnan erityispiirteet. Mahdollisia lisähaasteita tuovat muun muassa kemikaalipäästöihin varautuminen ja niiltä suojautuminen palon sattuessa sekä paineenpurkausaukkojen suunnittelu ja sijoittelu. Pelastustien tulee olla käytettävissä kaikissa sääolosuhteissa ja tuulen suunta voi olla ratkaiseva tekijä sammutustoiminnassa. Tuulen suunta tulee huomioida esimerkiksi silloin, jos sammutusvaahtokeskukselle tulee päästä kaikissa palotilanteissa. Oleellista tietoa saadaan myös esimerkiksi lämpösäteilyn leviämismallinnuksesta palavien nesteiden varastoalueilla ja räjähdyssuojausasiakirjoista ATEX-luokitetuilla alueilla ja ATEX-laitteilla. Suurilla tehdasalueilla on usein oma tehdaspalokunta, jonka tehtävänä on sammutustoiminnan aloittaminen mahdollisimman nopeasti palotilanteessa. Tärkeitä huomioitavia asioita ovat myös sammutusveden riittävyyden varmistaminen oikeanlaisella sammutusvesijärjestelmällä ja käytetyn sammutusveden keräilyjärjestelmien suunnittelu.

Poistumisreittien suunnittelu

Poistumisreittien suunnittelussa teollisuusrakennuksen sisällä tulee huomioida edellä mainittujen seikkojen lisäksi tilojen käyttö huonekohtaisesti. On tärkeää tietää, oleskellaanko tiloissa vakituisesti vai vain tilapäisesti tai ovatko tilat kokonaan miehittämättömät, ja mikä on henkilömäärä rakennuksen eri tiloissa käytön aikana. Etenkin huoltoseisokkien aikana henkilömäärä saattaa yllättäen nousta huomattavan suureksi. Tällöinkin tulee varmistua poistumisreittien riittävyydestä niin niiden lukumäärän kuin reittien leveydenkin puolesta. Suurissa hallimaisissa rakennuksissa ongelmalliseksi voi muodostua suuri poistumismatkan pituus lähimpään uloskäytävään. Yksi mahdollinen ratkaisu on suunnitella osastoitu uloskäytävä lähtemään ison hallitilan keskeltä tai sen keskialueen läheisyydestä niin, ettei kuitenkaan häiritä mahdollista tuotantotoimintaa. Myös poistuminen vesikaton tai kellarin kautta voi olla ratkaisu, tosin tällöin tulee huomioida vähintäänkin osastoivan uloskäytävän vaatimukset ja kellarin sammutusreitin vaatimukset.

Automaattiset sammutusjärjestelmät

Automaattinen sammutusjärjestelmä on usein tarpeen esimerkiksi suurissa palo-osastoissa tai kantavien rakenteiden palonkestävyysvaatimusten toteuttamiseksi asetuksen 848/2017 mukaisesti. Näissä tapauksissa automaattinen sammutusjärjestelmä kattaa koko rakennuksen yleissuojauksena. Joissain tapauksissa on kuitenkin perusteltua toteuttaa sammutusjärjestelmä vain osaan rakennusta kohdesuojauksena riskiperusteisesti esimerkiksi palokuormakeskittymän kohdalle tai mahdollisen syttymislähteen ympärille palon leviämisen ehkäisemiseksi. Suojaustaso ei täytä tällöin kaikilta osin esimerkiksi sprinkleristandardin SFS-EN 12845 vaatimuksia. Järjestelmän laajuus ja tyyppi (mm. vesisprinkleri, vesisumu, kaasu, aerosoli) vaikuttavat myös vakuutusmaksuihin, mikä tulee huomioida suunnitteluratkaisujen valinnassa.

Rakenteiden palonkestävyysvaatimukset

Rakenteiden kantavuusvaatimukset eli kantavien rakenteiden palonkestävyysvaatimukset palotilanteessa määräytyvät asetuksen 848/2017 mukaan muun muassa rakennuksen suurimman kerrosluvun perusteella. Pohdittavana on usein, miten järkevimmin suunnitellaan kohteet, joissa suureen, yksikerroksiseen tuotantolaitokseen liittyy monikerroksisia osia, joissa voi olla suuriakin palokuormia. Ratkaisussa tulee huomioida myös rakennuksessa tapahtuva tuotantotoiminta ja mahdollisuudet toteuttaa tiloihin palo-osastointeja tai rakentaa palomuuri rakennuksen eri osien välille. Harkittavaksi jää myös, voidaanko automaattisen sammutuslaitteiston avulla saada helpotuksia kantavuusvaatimuksiin, esimerkiksi tuleeko toteutus tehdä korkeimman kerrosluvun mukaisesti koko rakennukseen vai voidaanko kantavuusvaatimusten toteutuminen osoittaa toiminnallisen palomitoitustarkastelun avulla. Soveltuvista kohdekohtaisista ratkaisuista neuvotellaan aina paikallisen rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisen kanssa.

Palo-osastointivaatimukset

Palo-osastointivaatimusten toteutus on tuotantorakennuksissa usein haastavaa ja vaatii suunnittelijalta erityisosaamista. Isojen palo-osastokokojen lisäksi selvitettäviä asioita ovat muun muassa osastoivien rakennusosien läpiviennit. Miten palo-osastoiviin seinärakenteisiin sijoittuvien suurten aukkojen kuten trukkireittien osastointiratkaisu toteutetaan? Tarvitaanko aukon ympärille kohdesuojaus vai onko saatavilla tarpeeksi varmatoiminen palo-oviratkaisu, joka kestää suunnitellun käytön, vai tuleeko kyseeseen näiden yhdistelmä? Miten varmistetaan, että seinärakenteen aukko saadaan aina suljettua eikä oven kohdalle voi jäädä esimerkiksi rikkoontunutta trukkia? Samanlaiset haasteet koskevat myös kuljettimien läpivientiratkaisuita palo-osastoivissa rakenteissa eli miten varmistetaan, ettei kuljetinlaitteiston hihnan alle jää aukkoa eikä kuljetinhihnalle palokuormaa, jos osastointi aiotaan toteuttaa giljotiiniratkaisuna? Muita huomioitavia asioita ovat kuljetinhihnojen moottoreista aiheutuva syttymisriski sekä kuljetettavan materiaalin, kuljetinhihnojen ja hydrauliikka- ja voiteluöljyjen materiaali- ja palo-ominaisuudet.

Paloteknisen suunnittelijan avulla saatavat hyödyt

Teollisuusrakennuskohteen palotekninen suunnittelu kannattaa aina antaa asiantuntevan ja pätevän paloteknisen suunnittelijan hoidettavaksi, koska suunnittelutehtävä on paljon monitahoisempi kuin muun käyttötarkoituksen mukaisen rakennuskohteen palotekninen suunnittelu. Lisäksi teollisuuskohteen tuotantotoiminnan ehdot ohjaavat paloturvallisuuden kokonaissuunnittelua. Pätevä palotekninen suunnittelija osaa suunnittelussa ottaa huomioon mahdollisuudet toiminnallisen palomitoituksen käyttämiseen. Tällöin saadaan aikaan kustannussäästöjä paloturvallisuudesta tinkimättä ja samalla vaikutetaan teollisuuskohteen haitallisiin ympäristövaikutuksiin niitä pienentäen.